COVIDoitu maailma

2020-09-09 [Petri]

Tämän vuosisadan ensimmäinen todellinen pandemia muttaa maailmaa aivan ennennäkemättömällä tavalla. Riippuvuutemme tietoliikenneteknologiasta on nyt kriittisempää kuin koskaan aiemmin, ja 5G-vallankumous ei voisi sattua parempaan ajankohtaan. Moni yritys on osoittautunut voittajaksi tässä uudessa tilanteessa, mutta vieläkin useampi, mukaanlukien niiden kaikki työntekijät, tulevat olemaan häviäjiä.

Likimain jokainen joka on edelleen työllistetty on joutunut tutustumaan konsepteihin kuten Zoom, Google Hangouts, Cisco Webex, ja jopa vanha kunnon Skype.

Skypellä oli vahva etumatka videokonferenssialueella, mutta ilmeisesti sitä pidettiin oston jälkeen kolmannen luokan kansalaisena Microsoftin sisällä, ja kilpailijat saivat sen nopeasti kiinni. Itselleni ei aukea miksi Skype for Business ei vieläkään toimi Linuxissa kun Linux on täysin tuettu kilpailijoiden tarjonnassa. Itse Skype toimii Linuxissa aivan mainiosti, mikä edelleen lisää hämmennystä tämän asian suhteen.

Microsoft on täysillä mukana Linuxissa Azure-pilvipalveluissa, joten tätä vieroksumista business-ympäristössä on vaikea ymmärtää.

Mutta valitukset sivuun: siirtymä “työmatkailusta” “töihin kirjautumiseen” on ollut nopea ja pääasiassa tuskaton. Ja koska monelle meistä “työ” tarkoittaa istumista tietokoneen äärellä, COVIDin sivuvaikutukset ovat olleet varsin merkittäviä. Yritykset ovat pakon edessä joutuneet kokeilemaan jotain aivan uutta: työntekijöiden vapautta valita missä työ suoritetaan.

Viruksen seurauksena olemme rasitustestanneet tietoliikenne-infrastruktuuriamme paitsi työ-, myös vapaa-ajan videokuormalla suurkuluttamalla Netflixiä. Ja infra on vastannut haasteeseen. Ei aivan tyylipuhtaasti, mutta täysin hyväksyttävällä tasolla.

Kaikki tämä on pääsääntöisesti suoritettu aivan tavallisella kannettavalla tietokoneella: enää ei ole tarvetta kalliisiin ja dedikoituhin videokonferenssijärjestelmiin ja erityisiin videoneuvotteluhuoneisiin, riittää, että et paljasta olevasi konferenssissa ilman housuja, ja kaikki menee hienosti.

Langattomassa ympäristössä 4G on jälleen osoittanut olevansa “riittävän hyvä”. Jos kiinteä netti on nikotellut, pikainen hotspot-yhteys on hoitanut homman sananmukaisesti kotiin. 5G tulee olemaan vain evoluution seuraava harppaus, tosin valtava sellainen, mutta se hakee yhä “sitä jotain”, kuten tässä artikkelissani käsittelen (englanniksi) .

Omalta kohdaltani täällä Datumizessa olimme jo täysin sopeutuneet etätyöhön, koska moni työntekijöistämme ja ulkoisista konsulteistamme jo työskenteli toimiston ulkopuolella. Pandemia vain ajoi tämän toiminnan 100% tasolle muutamien viikkojen ajaksi - vasta nyt on toimistolla alkanut olla uudelleen väkeä.

Suurimpia häviäjiä tässä tilanteessa ovat lentoyhtiöt. On vaikea uskoa että palaisimme nopeasti aiempiin kymmenen euron lentohintoihin – ne ajat jolloin taksimatka kentälle maksoi enemmän kuin sitä seurannut reittilento ovat ohi, vaikka edelleen jotkin lentoyhtiöt epätoivoisesti yrittävät saada penkit täyteen tuolla politiikalla. Jos tuota heijastelee markkinasta kuultuihin koneiden täyttöasteisiin, se on täysin tappiollista toimintaa.

Lentoyhtiöt luottivat vuosikymmenten aikana kerättyyn asiakasdataan, jonka perusteella algoritmit hinnoittelivat lennot optimaalisesti, huomioiden historian, jäljellä olevan ajan ja sen hetkisen täyttöasteen. Näin saatiin paras tuotto varsin vakiomuotoisesta asiakasvirrasta ja voitiin "tilkitä" muutamat vapaat paikat noilla kympin hintaisilla lennoilla. Lentojen muutoksista seuranneet rahavirrat olivat oiva lisä tulovirtoihin: muutos maksoi asiakkaalle maltaita mutta lentoyhtiöllä vain yksi rivi tietokannassa vaihtoi positiota.

Kaikki tämä vuosikausien kuluessa rakennettu automaattinen mallinnus on nyt täysin arvotonta: ihmisaivot ovat jälleen remmissä pohtimassa miltä maailma näyttää kuuden kuukauden kuluttua. Jopa varausmuutokset on nyt pakko tarjota asiakkaille ilman kuluja, koska kilpailija jo tekee niin.

Vastakoulutettu lentäjä saattoi vielä vuosi sitten likimain valita missä työskennellä: erityisesti Aasian ja Lähi-Idän lentoyhtiöt tarjosivat loistavia expat-paketteja oletetun, jatkuvasti kasvavan matkustajamäärän kippareiksi pyrkiville. Nyt samat lentäjät ovat työttöminä ja lentoyhtiöt yrittävät päästä heistä eroon kaikin mahdollisin tavoin. Korvaavaa markkinaa ei ole helppo löytää: vuosien kallis koulutus ei yhtäkkiä olekaan minkään arvoinen, ja tilanteen normalisoituminen voi kestää vuosia.

Toinen suuri luuseri on toimistojen vuokramarkkina. Koko maailma on nyt pakotettu kokeilemaan kotoa työskentelyä, ja tulokset ovat olleet vähintäänkin mairittelevat: virtuaaliset kokoukset sujuvat moitteetta, tiedostoja jaetaan, viestisovellukset ja sähköposti toimivat. Elämä jatkuu niille, jotka ovat välttäneet viruksen tai selvinneet siitä hengissä.

Komean keskusta-kulmahuoneen arvo on haihtunut eetteriin. Hyvänä esimerkkinä tästä romahduksesta on New Yorkin Empire State Realty Trust, joka toisessa vuosineljänneksessä teki 20 miljoonan taalan tappiot kaikkien tuntemasta historiallisesta toimistorakennuksesta, joka aiemmin oli buukattu lähes 100% käyttöasteella. Mutta mitä iloa on kalliista keskustatoimistosta, kun työntekijät käyvät siellä vain muutamana päivänä kuussa?

Yhtä lailla aloittelevat yritykset ovat muuttaneet autotallista Zoomiin, ja sen seurauksena myös yrityshautomoiden tarjoamat halvemmat tilat ovat nyt taloudellisissa vaikeuksissa.

Tämä uusi tilanne on pakottanut miettimään uudelleen mitä konsepti nimeltä “kaupunki” itse asiassa tarkoittaa tulevaisuudessa.

Erottelu “työpäivän” ja “vapaapäivän” välillä on myös menossa uusiksi. Sen sijaan että hyppäisimme halpalennolla viikonlopun lomaselle, uusi trendi on vuokrata huoneisto viikoiksi tai kuukausiksi “jostain kaukaa”, ja asua ja työskennellä sieltä etänä.

Etätyössä ei ole väliä tekeekö sen Espoosta vai Espanjasta: videokuva nassusta siirtyy yhtä hyvin kummastakin. Ainoa ongelma on adaptoitua siihen aikavyöhykkeeseen jossa suurin osa muista osallistujista elää.

Viimeisinä häviäjinä ovat kaikki aktiviteetit jotka perustuvat suuriin joukkoihin suljetuissa tiloissa. Oli kyse sitten konserteista tai yökerhoista, tuollainen toiminta on tällä hetkellä kortilla aina siihen asti kunnes joukkoimmuniteetti on saavutettu rokotusten avulla. Järkyttävänä esimerkkinä tällaisten toimien vaaroista on taannoinen hääjuhla USAssa, jonka seurauksena yli 150 on saanut viruksen ja kolme on jo kuollut. Pahinta tuossa on se, että kaikki kuolemat olivat sekundäärisen tartunnan seurauksia – yksikään heistä ei osallistunut varsinaiseen juhlaan.

Yksi suurimpia voittajia on Amazonin omistaja Jeff Bezos, joka käytännössä nelinkertaisti omaisuutensa, puolitettuaan sen vastikään avioeronsa seurauksena. Hänellä olisi nyt hyvin varaa maksaa kohtuullisia palkkoja varastojensa työntekijöille sillä välin kun varastojen automatisointia ei vielä ole viety loppuun saakka.

Itse olen tyytyväinen Amazonin asiakas: päivän toimitusaika kotiovelle on melkoinen koukuttaja, ja yksi parhaista lisäpiirteistä muutettuani Brasiliasta tänne Espanjaan. Silti mediassa raportoidut surkeat työolosuhteet firman työntekijöille kasaavat huonoa Karmaa sen omistajalle – Jeff Bezos voisi muistella miten Henry Ford aikanaan piti huolen siitä, että hänen työntekijänsä ansaitsivat riittävästi voidakseen ostaa valmistamiaan tuotteita. Bezosilla on jo riittävästi rahaa jatkaakseen meneillään olevaa avaruuskilpaansa Elon Muskia vastaan: tuon varallisuuden ylläpito ei vaadi modernia orjuutta vastaavia työolosuhteita.

Surullinen sivuvaikutus tästä on se, että perinteiset kulmakaupat ovat entistäkin vaikeammassa asemassa. Parin viikon takainen kävely Barcelonan keskustassa näytti konkreettisesti miten moni baari, ravintola ja muu pikkukauppa oli suljettu aivan kaupungin ytimessä ja parhaana turistiaikana.

Täällä Castelldefelsissä tilanne on pitkälti sama: uusi, mukavantuntuinen kahvila aukesi viereisessä korttelissa vain viikkoja ennen viruksen räjähdysmäistä leviämistä, mutta se on nyt sulkenut ovensa pysyvästi. Tuttu urheiluvälinekauppa muutama kortteli kauempana teki samoin viime viikolla.

Barcelonan asukkailla oli tapana vastustaa äänekkäästi kaupunkiin virtaavia turistimassoja. Mutta näiden “rasitteiden” positiivinen vaikutus talouteen on nyt konkreettisesti kaikkien nähtävillä. Viiden euron tuoremehulasillista on vaikea myydä kun jokainen kiristää vyötä, ja “ollaan lomalla joten herkutellaan”-väki loistaa poissaolollaan. Espanjan kaltaiset huippulomakohteet ovat saaneet tuta tilanteen Pohjanmaan kautta, ja edessä olevat rakennemuutokset tulevat olemaan kipeitä.

Tästä huolimatta Barcelonan loistavat rannat ja Antonio Gaudin unelmoimat mielikuvitukselliset rakennukset eivät ole katoamassa mihinkään: eräänä päivänä rokote on realiteettia ja massat alkavat palata. Mutta eivät välttämättä enää aiemmalla tasolla.

Tervetuloa COVIDdoituun maailmaan.

Permalink: https://bhoew.com/blog/fi/128