"Lisää vain miehistö"

2019-03-07 [Petri]

Avaruussukkula tuli käyttöön kun olin lukiossa. Tuon järjestelmän lupaus oli jotain ennennäkemätöntä: uudelleenkäytettävät avaruusalukset, joiden ansiosta avaruuslentojen hinnan odotettiin putoavan radikaalisti. Kirjoitin intoa hehkuvan artikkelin avaruussukkula-ohjelmasta nyt jo manan majoille siirtyneeseen Ylä-Vuokseen: olin täysin varma siitä, että avaruustutkimuksen uusi aika oli alkamassa, ja että avaruusmatkailusta tulisi rutiinia omana elinaikanani.

Valitettavasti todellisuus oli huomattavasti karumpi: avaruussukkulat olivat monikäyttöisiä, mutta niiden vaatima uusiokäytön kustannus lentojen välillä lähestyi lopulta miljardia dollaria. Joka kierroksella.

Se oli valtavasti rahaa seitsemän astronautin matkaa varten, ja kaukana vuonna 1977 arvioidusta 11 silloisen miljoonan dollarin “kierrätyskulusta”.

Mikä pahinta, juuri kun NASA päätti avaruuslentojen riskitason olevan riittävän matala “siviilin” opettajan kiertorataretkeen, Challenger-sukkula räjähti heti lähdön jälkeen opettajan historiallista retkeä Cape Canaveraliin katsomaan saapuneen luokan silmien edessä.

Vuosia myöhemmin Columbia-sukkula hajosi palatessaan ilmakehään Texasin yläpuolella. Molemmissa tapauksissa koko miehistö menehtyi.

Kaiken kaikkiaan lennettiin 135 missiota joista kaksi päättyi täydelliseen katastrofiin. Lentojen turvallisuus oli siten kaikkea muuta kuin mitä siviilien lennättämiseen tarvittaisiin, ja koska jokainen viidestä sukkulasta oli suunniteltu lentämään yli sata kertaa, lentojen kokonaismäärä oli järkyttävän vähäinen ohjelmaan investoituun kokonaiskustannukseen verrattuna.

Viimeinen sukkulalento suoritettiin vuonna 2011, ja kun kyseinen Atlantis-sukkula oli rahdattu Kennedyn avaruuskeskukseen museoesineeksi, Yhdysvalloilla ei enää ollut mitään keinoa lähettää astronautteja avaruuteen.

Maa, joka vei miehet Kuuhun ja takaisin oli nyt ilman miehitettyihin lentoihin kelpaavaa kalustoa.

Sukkulan seurauksena NASA luopui monikäyttöisyydestä ja palasi tuttuun ja turvalliseen rakettiteknologiaan Space Launch System (SLS)-projektin kautta. Mutta SLS on ajautunut viivästyksestä toiseen, ja sen projektoidut laukaisukulut ovat alkaneet huolestuttavasti muistuttaa avaruussukkulaa.

Sillä välin Venäjän Roskosmos otti ilon irti NASAn tilanteesta: matkaan kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) jouduttiin “vuokraamaan” tilaa venäläisistä Soyuz-raketeista. Venäjä sai mukavan valuuttaruiskeen joka auttoi sitä pitämään oman avaruuslentotoimintansa käynnissä, ja monopolinsa ansiosta he saattoivat nostaa kustannuksia vuodesta toiseen. Lopulta astronautin paikka yhdessä Soyuzin kolmesta penkistä maksoi yli 80 miljoonaa taalaa.

Sen sijaan että Roskosmos olisi investoinut näin saadun tulovirran uusiin teknologioihin se piti vain valot päällä omissa yksiköissään, kierrättäen 1960-luvulle asti juontavaa Soyuzin tekniikkaa.

Tämä stagnoitunut tilanne avasi oven aivan uudelle tulokkaalle, Elon Muskin SpaceX-yhtiölle, joka viime viikolla laukaisi ensimmäisen miehitettyihin lentohin kykenevän kapselinsa kiertoradalle. Vaikka mukana oli tällä kertaa vain 200 kiloa rahtia kansainväliselle avaruusasemalle, kaikki meni muutoin täysin suunnitelmien mukaan. Ensimmäisen aidosti miehitetyn lennon odotetaan tapahtuvan myöhemmin tänä vuonna.

SpaceX ensin mullisti uudelleenkäytettävän rakettiteknologian ja on seuraavaksi palauttamassa Yhdysvallat miehitettyjen avaruuslentojen aikaan. Ja mikä tärkeintä, kapselin kyetessä lennättämään seitsemän astronauttia kerrallaan ja lennon kokonaishinnan ollessa noin puolet Roskosmosin yhden Soyuz-istuimen hinnasta, astronauttien “matkalasku” alenee yksinumeroisiin miljooniin per nuppi.

Ja SpaceX ei aio pysähtyä tähän: heidän Starship-ohjelmansa tähtää järjestelmään, joka kykenee toimittamaan kymmeniä astronautteja aina Marsiin asti, sekä rahtaamaan riittävästi materiaalia avaruuteen, jotta koko Aurinkokunnan kattava matkailu tulee mahdolliseksi.

Uudelleenkäytettävien rakettien kehitys oletettiin mahdottomaksi NASAn toimesta ja he palasivat Apollo-ajan tekniikkaan. Yksityisellä rahoituksella käynnistynyt SpaceX sitten osoitti, että tämä oletus oli täysin väärä. Ja nyt SpaceX on merkittävästi matalampien kustannuksiensa ansiosta viemässä markkinat perinteisiltä avaruusyhtiöiltä kuten Boeing, Roskosmos ja Arianespace. Näiden tulee joko sopeutua tai ne kuolevat pois.

Kilpailu on lopulta aina meidän kuluttajien etu ja se tulee pudottamaan roimasti lopputuotteen, eli miehitettyjen avaruuslentojen, hintaa.

Aiempaa summarointiani avaruuslentojen tilasta löytyy englanniksi osoitteesta gammaspace.com.

Permalink: https://bhoew.com/blog/fi/66